Piiskuri-Vanikka oli laatinut keskelle viikkoa hieman reippaampaa menoa, tavoitteena pitkä tasavauhtinen köpöttely, viimeinen kilsa hieman kiristäen. Eli ohjelmassa oli verryttelyjen jälkeen 9 km (4:35/km) + 1 km (4:00/km).
Keltakankaan suoralle asti päästiin tuo pari kilsaa verrytellen, jonka jälkeen sitten oli aika laittaa narut kiin ja lähteä menemään. Toki pitää muistaa, että nykyään mä en enää käytä lenkkareissa, kuin pikanauhoja, eihän mun solmut pysy kuitenkaan kiinni... :P
Alkuun lähdettiin liikkeelle ja puolen kilsan jälkeen sitten alettiin katselemaan vauhteja. Pienoista yli vauhtia mentiin, sillä kilsat paukkuivat 4:15 - 4:20 välille alkumatkasta. Neljän kilsan kohdalla havaitsin käännöksen jälkeen ilmestynyt hienoisen sivutuule ja oivalsin mistä reipas alkuvauhti oli johtunut, ihanasta myötäisestä tuulesta. Noh, matka jatkui kääntöpaikalle, ja sieltä toisen puolen sivutuulessa takaisin päin.
Viimeiset 3,5 kilsaa sitten taaperrettiin vastatuuleen. Pikkuisen joutui alkaa puristamaan enemmän, mutta kilometrivauhdit pystyi kuitenkin pitämään samalla tasolla. Ja viimeiselle kilometrille asti päästiiin kunnialla.
Viimeiselle kilsalle pieni rytminvaihdos ja heti maali alkoikin suoran päässä jo häämöttää pientä puristusta joutui pistämään, ja lopulta treeni saatiin vietyä kunnialla läpi. Viimeinen kilometri meni aikaan 3:47. Eli koko kymppi 42:25. Ei ihan surkeasti.
Pikkuisen meni överiksi ohjeiden mukaan, mutta kun jalka tuntuu liikkuvan, niin pistetään hieman miestä tiukemmalla. Kun ei vaan heti liian tiukalle.... :P
Pikkuhiljaa tuota vauhtikestävyyttä on vaan saatava hilattua ylöspäin, mutta uskonpa sen tulevan myös puolivahingossa, kun läskikin on saatu kerran liikkeelle. ;)
Illalla läski laitettiin vielä loppuverkalle tanssiharjoituksiin Viialan Cage Gardenissa. Onneksi oli 19 muutakin humppaajaa... :)
Näistä tunnelmista alka sitten laskeutuminen kevyen päivän jälkeen kohti 25-mannaa eli 25-osuuksista suunnistusviestiä, joka juostaan Tukholman lähistöllä viikonloppuna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti