12-24/400 Back to the Future

Näin se heittelee. Aikataulut kun pitävät kiireisenä niin pitäähän ne silloin. Ei ole oikein ollut aikaa istua näppäimistön ääressä ja suurimmaksi osaksi tämä on johtunut paniikista, jonka aiheutti lounaspalaveri ykköspiiskurin kanssa. Tämän keskustelun anti oli hyvin pitkälti se, että tässä joutuu oikeasti treenaamaan! Siis mitä, eikö se riitäkään, että valmentajan hommaa!?!?

No juu, mutta omatoimista tekemistä piisasi tuon melkein kahden viikon ajan, lähinnä tavoitteena totuttaa kroppa ottamaan vastaan rasitusta, vaikei nyt kovin aktiivisesti sittenkään...

Lähinnä kevyttä tekemistä, johon sisältyi 52 km juoksuhässäköintiä, salibandyharjoituksia ja pikkuisen suunnistusta. Olipas viimeisenä viikonloppuna ohjelmassa Vierumäellä myös golfia ja frisbeegolffia sekä vatsalihasten treenausta nauramalla.... :)

Näillä eväillä valmistautumaan tulevaan ohjattuun harjoitusvuoteen. :)

11/400 Suunnittelematon lepopäivä

Illalla oli ohjelmassa JiPSin treenit, mutta nekin joutui jättämään väliin, kun vasen nilkka otti sen verran osumia viikonlopun aikana.

Ja edelleen ajatukset liikkuvat kovasti naapurissa, eikä fiilikset tosiaankaan ole katossa.

Josko jo huomenna tiistaina pääsisi liikkeelle. Ainakin ykköskoutsin kanssa on palaveri tiedossa. Hieman jo pelottaa mitä tästä lopulta tulee... ;)

10/400 Nilkkarullia Hollolassa

Sunnuntaina mentiin naatiskelemaan Hollolan maastoista ja keskimatkan saloista. Auto täyteen ja liikkeelle.

Tiedossa etukäteen oli että edessä on hyväkulkuisessa maastossa 4,3 km:n rata. Toki mäkialueet tuovat hieman lisähaastetta, mutta reipasta vauhtia saa pitää.

Ennen starttia lämmitellessä nilkassa tuntui omituinen napsahdus ja kipeätähän se teki. Ei mennyt siis AM-yö tosiaankaan ilman osumia. Mutta kyllä jalka ihan ok alla kantoi, ponnistusta vaan joutui miettimään hiukkasen.

Starttiin kuitenkin lähdettiin reiluun ylämäkeen ihan reippaasti ja alku sujuikin ihan hyvin. Parilla haastavalla rastilla sitten hieman tötöiltiin, mutta parin minuttin virheillä selvittiin. Seuraavalla pitkällä välillä sitten ajauduttiin hieman oikealle ja mentinkin jo läheltä 10-rastia.

Pientä epävarmuutta toi matkaan se, että nyt taisi olla viides kerta metsässä Kainuun rastiviikon jälkeen ja toinen kisastartti.8-9 väli eteni hieman hapuillen ja 10 mennenssä en edes havainnut reilun kokoista polkua, TÄH!?

Loput rastit kuitenkin löytyi ihan kohtuu suoraan ja maaliin köpöteltiin hieman yli 40 minuuttia käyttäneenä. noin 35 minuuttiin olisi varmaan puhtaalla suorituksella ollut saumat. Sijoutuksena 4. sija H35 sarjassa.

Tämän jälkeen sitten keskityttiin olennaiseen Naiseen, eli Empun suoritukseen, joka juoksi hienosti 10-vuotiaitten RR-sarjassa nautiskellen metsässä olosta ja juoksemisesta kovasti. Sehän se on tärkeintä.

Kisan jälkeen sitten kuuluikin suru-uutisia kakkoskoutsin perheestä. :(
Muistokynttilät sytytettiin illalla, eikä paljon innostanut mietiskellä omia juttua. Toivottavasti tukea pystyy antamaan myös toiseen suuntaan, vaikka surua ei pystykään pois ottamaan omille harteille.

9/400 Mitalikahvit sänkyyn

Aamu aloitettiin miellyttävästi, kun rakkaat lapsoset toivat aamupalan sänkyyn. Kuviteltakoon, että jostain olisivat saaneet tietoonsa isänsä huikeat suoritukset yön tunneita... ;)

Aamulla kroppa oli hieman hankala saada käyntiin, mutta verryttelyt Veturin synttäreillä auttoivat kummasti.

Tästä nopean lounaan jälkeen kakkoskoutsin käskemänä patikoimaan jo perinteinen lauantailenkki 12 km Haciendalle ja saunaan toipumaan. Illalla tietty vielä Susijengin kannustusta töllön ääressä.

Näillä eväillä jaksaa varmasti painella huomenna sunnuntaina Hullula-rasteilla. Toivottavasti jalka ei paina samalla tavalla kuin Savonlinnassa. :)

8/400 AM-yö Savonlinnassa

Aamusta iskettiin heti reippaasti työn pariin. Päivän mittaan välissä pikkusen paikkojen siistintää ja kisakamojen pakkailua. Päivän eväänä perus Teräsmies-eväs, sillä pärjää kisan kuin kisan..

Tiimi kasaan akselilla Inkeroinen - Valkeala ja nenä kohti Savonlinnaa.

Kerrankin oli "hyötyä" Pohjois-Kalotin leveimmästä hanurista, kun tarjoutui etupenkkipaikka. Ei kai kukaan nyt näiden lohkojen viereen mahdu tai halua...  :)

Suuntana siis viiden miehen joukkiolla Savonlinna ja Olavin Rastin järjestämä AM-yö.

Karkelothan olivat melkoinen kokemus, sillä lähes kaikilla KS-iltarasteilla osallistujien kokonaismäärä menee näiden kisojen edelle. Todettiin kuitenkin lähtöpaikalla, että järjestelyt ovat selkeästi edelle iltarastijärjestelyjä, sillä Emit tarkistus lipukkeetkin sai oottaa matkaan... :)

Itse kisaan itse starttasin sarjassa H35, jossa oli sama sarja kuin pääsarjassa, eli 7,0 km.
Kisan alku sujui varsin hyvin, joskin juoksupätkilläkään en yrittänyt kaikkea rutistaa koneesta irti, matkaa on kuitenkin taitettavana runsaasti.
Reitinvalinnat alkumatkasta olivat varmoja ja lähinnä sellaisia, jotka sallivat reippaan vauhdinpidon. Niinpä aina 7 rastille asti edettiin kohtuullisen joutuisasti.
Kasille tuli jo pientä haparointia, mutta rasti löytyi kohtuudella. ysillä ajaudutiin jo selvästi vasemmalle, ennenkuin sai homman taas pakettiin. 

Kympillä sitten tulikin paketointi. Jo matkalla reippaassa rinteessätuli heitettyä kunnon kuperkeikat, niin että pelihousutkin repesivät ja  ja hieman myöhemmin ei enää ollut minkään sortin hajua, että missä ollaan... Aikaa myöten sitten aitoihin törmäilyn jälkeen homma saatiin kiinni, mutta yhdeksän minsan pummi saatiin aikaiseksi. Loppumatkasta yritettiin homma pitää lapasessa, mutta pientä haparointia oli kokoajan havaittavissa matkan varrella.

Niinpä maaliin taitettiin lopulta sijalla 2, kaksi ja puoli minuuttia voittajalle hävittynä. Vertailuna todettakoon, että rastilta 7 tulin pääsarjassa juossutta O. Karvasta 14 minuuttia hitaammin loppumatkan. 
Lopputuloksena kaikesta huolimatta AM-hopeaa

Ei ihan hukkareissu siis kuitenkaan. :)

Poimitaan tähän vielä kisakuulutuksesta materiaalia: "Kaikki ovat saaneet hyväksytyn suorituksen, jotka ovat koko radan kiertäneet."

7/400 Bilepäivä miehen tiellä pitää

Aamu aloitettiin kerrankin oikein reippaasti, kun pyörä huokasi 88 kg:n alla. Matka töihin Pyroll Areenalle taitettiin oikein polkupyörällä. Matkaa kertyi 40,5 km, keskinopeus 32,2 km/h ja keskisyke noin 130. Ihan hyvä aamureippailu.

Mopin varressa huhkimisen jälkeen, pistettiin sitten bilevaihdetta silmään, kun Emilian 7-v kaverisynttärit vaativat kauppaa ja kakun vääntöä.

Välissä kannustettiin hetki Susijengiä ennen varsinaisia pippaloita.

Ja jottei niin kauhea hoppu olisi, niin illalla blietyksen narautettiin sitten vielä suunnistuksen Yö-cupin pariin Elimäelle.

Eihän se yösuunnistuskauden avaus ihan putkeen mennyt...

Heti ykkösrasti osoittautui aikalailla hankalaksi ja matkan varrella joku muukin aiheutti pientä pään vaivaa.

Kaikkinensa hieman raskaalla jalalla edettiin, mutta tavoitteena olikin ehjä ja kevyt suoritus, valmistautuessa perjantaisiin Aluemestaruuskilpailuihin. Juoksu tuntui loppujen lopuksi ihan hyvältä sykkeen pysyessä kurissa siellä 140 tuntumassa. Kaikki rastit onnistuttiin poimimaan matkan varrelta ja jotkut ihan mallikkaastikin.

Näillä eväillä lähdetään huomenna kohti Savonlinnaa.

6/400 Hillumista Hirvensalmella

Päivä tuli huhkittua oikein ruumillisessa työssä kun Sjöbin kanssa työnnettiin kanssa Hirvensalmelle hirsisaunan purkupuuhiin.

Vaikka avuksi saatiinkin oikein kokeneita hevosvoimia, niin silti omatkin siimat heiluivat ihan reippaasti.

Hirvensalmi sitten vaihdettiin lennosta kotikulmille Viialan Cage Gardeniin, jossa vietettiin hetki pillin varressa piipaten harkkamatsi JPS-75 II - SC Jenga. Kaikesta huolimatta matsi saatiin vietyä kymmentä sekuntia vaille täyteen aikaan... Lopetettiin ajoissa loukkaantumisen vuoksi.

Hieman erilainen treenipäivä.

5/400 Lepiä

Kaiketi sitä tuli kokeiltua Tallinnassa hieman rajojaan, sillä nyt jalat ovat kyllä kuin ratapölkyt... Niinpä tiistai tuli vietettyä ihan täysin työn ja lepäilyn merkeissä. Ja tietty tuli sporttia seurattua, kun Suomi-poijjaat kukistivat Georgian vihreällä veralla. Saihan siinä hieman sykettä kuitenkin nousemaan... :)

Huominenkin menee pääosin ilman treeniä, kun edessä on saunan purkuprojektia Hirvensalmella ja nupiksi kaakonkulman paikallisvääntö JPS-75 II - SC Jenga. Pitääpä siis kaivaa pilli esiin ja alkaa keuhkojen verryttelyyn... :)

4/400 Palauttelua

Maanantain kunniaksi käytiin sitten vaan pienellä palauttelevalla lenkillä. Kilometrivauhdit 5:30 huitteilla. Jaloissa hieman painoikin vielä edellispäivän puolikas jonkin verran. Kohtuullisesti tossu kuitenkin liikkui.

1% projektista jo takana!!!

3/400 Tallinnan puolikas

Tallinnassa käytiin juoksemassa puolikas vaimon synttäreiden kunniaksi. Suski juoksi hienosti toisen puolikkaansa, mutta itsestä ei ollut tälläkään kertaa tukijuoksijaksi, kun halu oli ottaa itse koneesta kaikki irti.

Kotoa lähdettiin matkaan aikaisin sunnuntaiaamuna yökkäritiimin kanssa, jotka tiputettiin Helsinkiin päiväksi. Sitten pikaisesti Tallinkilla lahden yli. Matkalla tuli tuttua tutummaksi aamupalabufeen lisäksi paatin Hotelli-Helpotus, sillä magnesiumia taisi tulla nautittua "hieman" liikaa kerralla kramppien välttämiseksi. Noh, onneksi muutama visiitti myös maissa riitti ja itse juoksun aikana ei ongelmia tullut.

Itse juoksuun olisi varmaan pitänyt lämmitellä hieman enemmän kuin tuo kilometrin hölkkä, tuki tulihan Tallinnan katuja muutama kilometri käveltyä kisapaikalle. Omasta kunnosta ei toki ollut etukäteen tietoa. Haaveissa tietysti oma ennätys, mutta realistisesti tyytyväinen voi olla myös 1:32 - 1:35 vauhtiin.

Matkaan syöksyttiin reipasta vauhtia hieman reilun 4:00 min/km ja tuota 4:02 - 4:09 vauhtia pidettiin Piritan rannassa aina 7 km asti josta alkoi loiva 3 km:n mittainen ylämäki. Tässä vaiheessa vauhtia rauhoitettiin 4:15 - 4:20 välille kääntöpaikalle asti. Loivassa alamäessä vauhti palautui taas 4:10 paikkeille aina 17 km asti vaikka 13 km:n jälkeen matkan teko aloikin maistua jo aika työläälle. Tämän jälkeen homman luukikin olevan jo taputeltu ja seuraavalla kilometrillä kiristettiin hieman vauhtia 4:06:n

Tämän jälkeen siirryttiin vanhan kaupungin mukulakiviselle ja hieman mäkisemmälle osuudelle ja vauhtihan tietenkin alkoi tippumaan ja jaloissa painamaan hieman enemmän. Pieni pelko hyvin menneen lenkin ja puolentoista tunnin alituksesta alkoi hiipimään mieleen, mutta matka jatkettiin mahdollisimman reippasti kelloon tiiviisti vilkuillen.

Kun viimein käännyttiin loppusuoralle näkyi järjestäjän kellossa aikaan olevan noin 10 sekuntia ja olikin pakko siirtyä loppukirin puolelle. Sen verran koneesta saatiin irti, että pääsin kuin pääsinkin alle 1:30 kevyesti. ;) Loppuaika 1:29:59 (nettona 8 sekuntia vähemmän).

Tulokseen tarvitsee olla oikein tyytyvinen, sillä vauhtikestävyyttä ei kauheasti ole viime vuosina harjoiteltua, mutta nyt muutamilla kovemmilla rypistyksillä on ollut havaittavissa silläkin saralla taas valoa tunnelin päässä.

Sykkeet olivat koko matkan tosi korkealla ja keskisyke olikin 170:n korvilla, joten kyllä kaikki otettiin koneesta irti mitä saatiin. Tankkausta matkan aikana on syytä harjoitella myöskin, sillä tämä matka vedettiin läpi kahdella pienellä vesi hörpyllä, mutta tuplamatka vaatii jo enemmän. Eikä tietty sykkeetkään voi olla näin korkealla.
Siispä ei auta muu, pitää painella koville lenkeille. :)

Tallinnan maratonia voi suositella, oikein hyvin järjestetty tapahtuma! :)

2/400 Kuuri alkakoon kevyesti...

Tänään aloitettiin kuuri sitten kevyellä köpöttelyllä kakkosvalmentajan kanssa.

Eli kakkosvalmentajana tämän Kurppa-kuurin aikana on todellinen kurppien kurppa eli naapurin urheilufanaatikko Pöyhös-Antsa.

Kakkoskoutsin ensimmäinen ohje oli suora, plääskit pois, muuten ei kulje. Ei edes noilla reisillä. No eihän siinä muu auta. Niinhän se jo aiemminkin todettiin.

Tänään vaelleltiin porukalla siis rapiat 11 km ja huomenna sitten köpötellään se Tallinnan puolikas. Saapas nähdä kuinka Läski liikkuu Piritan rantaa pitkin. Tavoitteena on saada ehjä suoritus kaiken mennessä nappiin voisi olla saumat niitata juuri ja juuri alle puolentoista tunnin, mutta ei kai sitä nyt hulluttelemaan ruveta?!?

No lappu rintaan ja aivot narikkaan...

1/400 Takaisku nro 1

Projektin avauspäivänä marssin ylpeänä Kymenlaakson Liikunnan toimistolle InBody-mittaukseen. Onhan se hyvä tietää missä voinnissa keho on ja kuinka loistavasti sillä menee. :)

Asetuin rauhassa masiinan päälle, jolloin se voihkaisi jo ensimmäisen kerran tuskissaan. Muutaman piipityksen jälkeen sitten syykin selvisi: jostain kulman takaa on taas salaa pari liikakiloa hypännyt vyötäisille. Vielä hetken kuunneltuani kummissani tuota piipitystä ja tuijotettua näyttöä alkoi armoton raksutus kuulua rintteriltä ja kun ulostus oli valmis lysähdin tarkastelemaan kätteni töitä.

Painoahan on taas siis tullut muutama kilo lisää (Lienee tämän puolikkalle tankkauksen myötä? ;)).

Painoindeksi yli normaalin. Varmaan ne painavat luut.... ;)

Sisäelinrasvat olivat yllättävän alhaalla normaalitasoon verrattuna.

Ja rasvaprosentti perinteiseen malliin rapiat 20%. Hupisista.

Kone ilmoitti myös matkan tavoitepainoon, vaivaiset 5,9 kg. Rasvoista.

Lihastasapainossakin jotain mätää. Siis suhteessa liian muhkeat jalat suhteessa noihin ylävartalosta roikkuviin siimoihin.

Näillä eväillä lähdetään tekemään tästä pläskistä Kurppaa. Ja lisätään projektiin pari lisätavoitetta tämän mittauksen kautta:

- paino tiputetaan alle 81 kg:n (eli hieman yli 7 kg pois.)

- rasvaprosentti tiputetaan alle 14%.

Tässä tulee vaan Samae Koskisen biisi mieleen: "Sä oot pelkkä läski mulkku, mut niin oon minäkin.." :)

400 päivässä Kurpaksi

On viimein tullut aika kokeilla irtoaako tästä vanhasta virttyneestä ruhosta ja mukavuuden haluisesta päänupista enää mitään irti.

Seuraavat 400 päivää sen näyttävät.

400 päivää tarkoittaa aikaväliä 6.9.2013 - 11.10.2014

Vähimmäistavoite on yksinkertainen: maratonennätystä on tavoite parantaa hieman vajaat 10 minuuttia. Tarkkaan ottaen vähintään 9 minuuttia ja 33 sekuntia.

Yli vuosi aikaa, sehän on helppo nakki... :) Vai onko?
9 min 33 sek = 573 sekuntia. Sehän tarkoittaa tulostason parantumista jokaisena päivänä 1,43 sekuntia... Huhhuh... Ja kun vielä otetaan huomioon, että ei tässä nyt olla kuitenkaan ennätyskunnossa, eli tulosta pitänee tästä kunnosta nostaa reilun vartin verran, ehkä jopa 20 minuuttia... Alkaa pukkaamaan jo hieman tuskan hikeä pintaan tässä vaiheessa.

Tämä kirjoittelu toimikoon äänitorvena harjoittelussani. Jos yhtään kiinnostaa projektin eteneminen, niin täältä löytyy kuulumisia projektin aikana.

Meinaan tallentaa aika tarasti tuon 400 päivää kaikkine kommervenkkeineen ja erinäisin apuvälinein. Jääpähän jotain faktaa myös itselleni kurkisteltavaksi myös jälkikäteen.

Ja toivottavasti myös joku muu saisi hieman lisäpotkua omaan tekemiseensä tätä kautta.

Mutta tästä lähdetään liikkeelle. Teen parhaani, katsotaan mihin se riittää...