perjantai 5. syyskuuta 2014

345/400 Nastola-triathlon

Muutaman rauhallisemman päivän jälkeen Kurppa-kokelas pääsi taas kokeilemaan kisavauhtia, tällä kertaa siis Nastolatriathlonin Olympiamatkalla. Matkana siis 1,5 km uinti, 40,6 km pyöräily ja 9,6 km juoksu.

Treenitaustat lajeittain viimeisen vuoden aikana oli aikana oli aika rajoittuneet. Uintia 1 km ja pyöräilyä 53 km, joten molemmissa lajeissa suunnilleen tuplattiin vuoden saldot. No juoksumetrejä sitten olikin hieman enemmän takana... 

Uinti saatiin vetää hyvässä kelissä aika tyynessä kelissä. Pyöräilyreitti oli kohtuullisen rankka, samoin juoksuosuudella polut olivat välillä kovinkin kapeita.
Kokonaisuutena kisa oli taas mukava kokemus, vaikkakin lajeittain suoritus vaihtelikin aika paljon.

Uinti siinä sadan hengen ruuhkassa ei ole mukavaa, siksi hainkin ajolinjat hieman leveämmin muutamien lisämetrien kustannuksella. Uinnin osuusaika 32:10 (2:09/100m) ja sijoitus 57. Keskivaiheilla listaa. Ihan ok, mutta mitäpä tällä treenillä voisikaan odottaa.

Pyöräilyssä ei sitten säästelty reisiä vaan annettiin kumin laulaa...  No tekniikkahan on aivan hakusessa ja menoa oli tosiaan puhdasta polkemista pyörittämisen sijaan. Selkäkin hieman oireili, mutta homma pysyi kohtuudella paketissa reisien väsymisestä huolimatta. Sopivan vaihteen löytäminen vaatisi kyllä hieman treenikilometrejä, mutta kaikesta huolimatta urakasta selvittiin kohtuudella ajassa 1:10:30 (34,55 km/h). Pyöräilyn sijoituskin kohtuullisesti 14. 

Juoksu sitten hieman arvelutti, miten se lähtee kulkemaan pyörällä revittelyn jälkeen. Tietenkin heti alussa etureidet tuntuivat kokolailla saaneilta ja väsyneiltä, mutta rohkeasti lähdettiin puskemaan eteenpäin. Eka kilsa meni alle neljään minuuttiin, mutta sitten reitti ja reidet alkoivat verottaa vauhtia ja seuraavat kilometrit mentiin 4:15/km tienoolla. Kääntöpaikan jälkeen sitten lähdettiin yrittämään tavoittaa edellä meneviä ja reisien tuntemuksista huolimatta vauhtia alkoi löytyä jälleen, vauhti kiipesi 4:05/km tienoolle. Ja viimeisellä kolmosella tavoitteena oli sitten saavuttaa naisten kärki, joka onnistui noin kilometri ennen maalia. Ja kun vauhtikin oli kiihtynyt alle neljän minuutin, niin samalla onnistuin ottamaan puolen kymmentä muutakin päänahkaa. Reissun viimeinen kolme kilometriä vedettiin muutamia sekunteja alle 12 minuutin, joten ihan hyvä Cooperikin sinne saatiin. 
Lopulta juoksun loppuaika oli 39:43 (4:05/km), jolla heltisi juoksuosuudella 4. sija ja juuri siltä meno tuntuikin, pitkästä aikaa menevältä.

Vaihtoihin meni vielä nelisen minuuttia ja yhteisaika oli 2:26:04. Loppusijaksi tuli 13. joka on lajiin tutustujalle reilun sadan joukossa ihan kohtuullinen suoritus. 

Tästä on hyvä jatkaa konttaamista eteenpäin. Noin kaksi kuukautta, eli kahdeksan viikkoa on nyt aikaa valmistautua päätavoitteeseen... 
Kiitos kuvasta Pasas Eerolle, joka hoiti kannustuksen samalla kun Antti oli rutistamassa SM-täysmatkaa, jonka yhteydessä myös tämä lyhyempi hässäkkä järjestettiin. On ne hurjia äijiä (3,8+180+42,195)!!!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti