Alkuviikko aloitettiin taistellen, kun edellisen viikon päättänyt treeni puski pohkeisiin sellaisia tuntemuksia, että olisivat voineet jäädä poiskin. No niitä yritettiin karistella alkuviikko pois jaloista, myös tiistain kovemmalla treenillä, johon Koutsi-Vanikka oli kirjaillut 3+3vr 8kova kiihtyen 4:15 - 3:50. Huh-huh.
No tätä lähdettiin toteuttamaan ja kyllähän paikat tuon kolmen kilsan lämmittelyn aikana hieman aukesivat, mutta tukkeessa olivat koko treenin ajan. Silti sieltä sielun syövereistä saatiin puristettua hieman tehojakin ulos nimittäin vauhti pysyi jotakuinkin kiihtyvänä, kun aikarauta ranteessa paljasti kilometreihin kuluneen 4:05, 4:12, 4:02, 4:02, 3:51, 3:51, 3:47, 3:44. Ei pöllömmin ruhokkaalta! :)
Kesviikkona Kansanparantaja-Liikanen yritti auttaa miestä mäessä ja toki paikat siitä aukenivatkin hieman, mutta pohkeet eivät. Liekö lievää tulehdusta pukkaa sinne?
Onneksi loppuviikko oli suunniteltu kevyeksi, sillä lenssuahan se pukkasi koko perheelle. Nuhasta kärsien treenit pystyttiin kuitenkin vetämään läpi ja viikko saatiin taputeltua läpi.
Pohkeet eivät meinaa ottaa hellittääkseen, mutta epäilys alkaakin kääntyä tulehduksesta muuttuneeseen juoksutekniikkaan... Liekö vauhdit nostaneet lantiota niin, että mennään päkiöillä niin reippaasti että ne ovat vaan jumissa? Viime päivät onkin nyt kevyet tehty purulla ja askeleeseen keskittyen ja persausta laahaten onkin pohkeet alkaneet taas toipua.
Loppuprojekti taidetaankin sitten keskittyä siihen, että vain kovat juostaan paremmalla tekniikalla? Tyhmääkö? No ainakin jalkoja säästävää.... :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti